ulkomaan opissa

Ton Van Der Laar oli tuomaroimassa viikonlopun kolmoset ja itsekin pääsin ratamestarin hommissa häneen jo tuntumaa saamaan, ja radat olivat melko haastavan oloisia. Tosi erilaisia profiililtaan verrattuna suomen tuomareiden perusratoihin. Haasteen toi se kun piti mennä kovaa ja sitten pitikin saada kääntymään tai mennä oikeaa linjaa, pieniä välejä oli paljon mistä piti ohjaajan solahtaa läpi työntämättä koiraa väärälle linjalle. eli koiran ja ohjaajan etäisyydet radalla vaihteli paljon. nopeita ratoja. nollia tais tulla makseissa se 10% startanneista. Varsinkin hyppärillä oli porukalla hankaluuksia ja muutama nolla oli todella suuren tuskan takana, mutta pari hienoakin suoritusta oli.

Ton jäi sitten kouluttamaan kahdeksi päivää meille, joten päätin ottaa tilaisuudesta maksimihyödyn ja ilmosin itseni molemmille päiville. Maanantaina ehdittiin tehdä kolme settiä. Ekassa oli pätkä viikonlopun vikasta startista, eli aalle meno, joka tuotti hankaluuksia ainakin kisoissa. Ajatuksena kun tullaan hypyltä 90 astetta toiselle hypylle ja siitä suunta aalle, valahtaa koira helposti pitkäksi jos menee tekemään pakkovalssin (niinkuin kisoissa kävi monelle), mutta tämä on aika safety valinta. toinen on lähettää koira hypylle ja jäädä itse seuraavan hypyn oiken siivekkeen paikkeille ja tehdä saksalaisena aalle, kolmas oli vastakääntö viskiyhdistelmä, jolla sai tiukimman linjan ja jatkon suhteen oli oma sijainti ja liikkeelle lähtö otollisin. tosin toisessa vaihtoehdossa oli aalle vienti paras. itse menin keskimmäisellä ja hyvin meni. Aan jälkeen serpentiini, johon piti kokeilla niin että ekalla hypyllä vastakäännös ja lasketaan koira ohi, ja vaihdetaan takaaohjaukseen seuraaville hypyille. toimi aika hyvin. Toka setissä samat hypyt toiseen suuntaan ja putkelta irtoaminen keinulle ja keinun jälkeen sama vastakääntö systeemi kahdelle hypylle ja lähetys putkeen, koska sitten oli hyvin ottamassa vastaan hypyn ja lähettämässä kepeille jotka oli metrin putken vieressä ja siitä välistä piti vielä itsekin juosta. mielenkiintoisia nuo euroopan esteiden välit. mutta eipä yksikään koira mennyt siihen putkeen. vikana tehtiin vielä nopea kisamainen pätkä. Nopeasti ja hienosti osasi kouluttaja aina uuden pätkän samaan profiiliin muokata ja laittoi nrot paikalleen. Suht simppeleitä pätkiä mutta mukavia ajatuksia. Paljon oli sellaista, että jää odottamaan koiraasi ja linjaa. ei sellaista ihan hullua juoksemista missään.

Tiistaina sitten jatkettiin. vähän samoja teemoja mutta enemmän juoksemista. eli tiukkoja kääntöjä hypyiltä. tykkää kovasti vierekkäisistä hypyistä ja niitä mentiin eestaas. harmi kun ei tullut kuvattua videolla pätkiä. Jay oli ihan mielettömän hieno ja itsekin tykkäsin noita ratoja mennä. tosi kivaa oli. ja kun Ton itse oli mahdottoman mukava nauravainen mies joka nauttii suuresti agilitystä, niin olipa mahtava alkuviikko. Koulutus englanniksi ei tuottanut minkäänlaisia haasteita.

Tiistaina menin vielä treenailemaan Hupsin kanssa agilityä ulkokentälle, voi että se on taitava. kokeilin vaikka mitä ohjauksia ja kulmia, kepeille lähetyksiä, rengasta, keinua kovasta vauhdista. ja Hups teki kaiken. Vitsi se on kehittynyt ja mä oon oppinut ohjaamaan, kun Hupsia pitää todellakin ohjata selkeästi ja pehmeästi, reagoi voimakkaisiin liikkeisin kieltoina, toisaalta kun vauhti kasvaa ja mennään suoraan niin sitten mennään eikä meinata. todella kova vauhti. pari pätkää nollana, ja sitten oikein hakemalla hain virheitä että pääsin korjaamaan. olipa upeeta.

ei nyt ihan putkeen mutta loppufiilis ratkaisee

Viikonloppuna kahdet agikisat, yksi tokokoulutus ja ratamestarointi. eli teemalla hurry up and wait.

Lauantaina seuran omat kisat. kisakirjeessä luki rataantutustuminen 9.30 joten tähtäsin pelipaikalla jo ennen yhdeksää, minit menossa, klo 9 alkoi medien rataantutustuminen joten lenkille siinä kohtaa. Tosi hyvä fiilis, kuuntelin samalla musiikkia, ja kävin tekee ulkokentällä kepit, meni tosi hienosti. siinä sitten takas tullessa soi puhelin "missä sä olet, tääl on jo rataantutustuminen menossa" klo oli 9.20 ja eikun juoksuksi, Paula vastassa ulko-ovella, että missä sä oikeen kuppaat anna tänne se koirasi. Eikun radalla juosten, ja kävelin 2-3 kertaa radan läpi ja tulee kuulutus "rataantutustuminen päättynyt, ensimmäisenä radalle menee sejase..." joten menin sitten hakemaan Jayn takaisin Paulalta, ja kiitin avusta, ei hajuakaan askelista radalla. yritän nähdä rataa mielikuvissa, ei oikein toimi, telkkari rikki. sitten käännyn ympäri ja radalle lappaa muita mattimyöhäsiä tutustumaan kaikessa rauhassa, tässä kohtaa menee fiilikset kyllä lopullisesti, miksei näistä kerrota mitään, millä oikeudella toiset ajetaan pois ja toiset saa mennä. Olisihan se ollut kiva jos olisi kuulutettu että aloitamme aiemmin, tai kerrottu ilmossa että on pois niin ja niin monta että alkaa aiemmin rataantutustuminen jnejne. Alkoi vituttaa, yritin kuunnella musiikkia, ei toimi, lämppäilin itteäni, ei oikein huvita. Sitten oma vuoro, vitonen kepeiltä kun en malta odottaa, olen väärässä kohtaa. hylly vääränpään putkeen, toinen hylly, ja kolmas jne. meinaan jo kävellä pois radalta, mutta kun oli puomi lopussa, niin tuumasin että seisotetaan ny ainaki kontaktilla. toimii. Ratojen välissä menin istumaan ensin yksin ja kuuntelin musiikkia ja korjailin asennevammaa, menin juttelee kavereille, jotka tsemppaa tosi paljon, ja sain hyvän fiiliksen takaisin, ja viimeistään siinä kohtaa kun yksi sanoo, että ei tuu tokaradalle kun koira vähän ontuu, niin ajattelen mikä idiootti olin, mulla on terve koira ja nillitän pikkuasiasta, kun en ehdi tutustua rataan. Toka rata, en uskalla lämppää koiraa ollenkaan ennen rataantutustumista, seison kun tatti radan reunalla kaikki luokat, ja onneksi seison rata alkaa 32min (tarkistin puhelimesta), sain ihan ok speksit nyt. alku tuntui vähän siltä että en ollut varma mitä teen. Menen odottamaan omaa vuoroa, olen menossa radalle seuraavana, kunnes sisäänheittäjä tulee ja sanoo, että älä mene sinne vielä, sanon että odotan kyllä tässä reunalla että kyl mä nään että sielä on koira radalla. ja eikun painokkaammin että älä mene, seis, tule pois siitä. sanon että mun vuoro on seuraava ja kyl mä saan mennä siihen radan reunalle oottaa. Sitten alkaa urputtaa että ei ole mun vuoro on ton toisen koiran vuoro, johon sanon että kyllä mä vielä tähän asti olen numerot osannut, jos tuolla on 40 ja mun nro on 41 niin kyllä mä silloin menen seuraavaksi, ja sitten vasta sisäänheittäjä alkaa selata paperiaan ja toteaa oho sori mee sit. ja tällä hetkellä tuomari viheltää jo pilliin, enpähän ehtinyt valmistautua ollenkaan. Kiitos tästäkin. kupla puhki. ja hyl kolmos esteellä. sain onneksi sitten korjattua mieleni ja loppuradan sain tehtyä suht normisti. mutta pitääpä miettiä jatkossa kisaanko enää seuran omissa kisoissa.

iltapäivällä sitten marin koutsaamat treenit tehisporukalle, viisi meitä oli päässyt paikalle. nyyttärimeiningillä syötävää ja kahvia. Fiilis nousi kattoon, ihan mahtavan hauskaa oli. Jaykin oli tosi taitava, ja porukka alkoi jo yllyttää kisoihin pikku hiljaa. no kunhan saadaan tunnari kuntoon, niin sitten katsellaan. Otin Jayn kanssa alkuun sitä tunnaria, ja jatkettiin marin kanssa siitä mihin viimeksi jäätiin, eli ajatusta nyt lisää peliin vaan, jay menee vähän sillai takki auki, ja ottaa usein viereisen omasta kun tulee haju vaan vähän sieltäpäin. Nyt on mennyt niin että eka on aina hyvä ja sitten maltti katoaa. Todettiin, että jos jatkossakin eka on hyvä niin sitten muuta treeniä välissä ja myöhemmin uusi yritys. ei turhaan jäädä jauhamaan jos on ekalla hyvä. sitten vähän seuruuta, ja lähinnä siinä nyt sitten palkkaamista, kun olen jostain syystä namit hylännyt ja on mennyt lelun kyttäämiseksi homma. lisäksi sain satinkutia perusasennossa auttamisesta. on tullut varmaankin kun olen luoksarin loppua tehnyt paljon ja läpsytellyt siinä paljon, sekä agikisojen starteista kun pitää saada just oikeaan suuntaan linjojen mukaan. laiskanläksyjä tähän. Toka setissä merkkiä, joka oli marin mukaan aika kiva. vähän halusin lisää vauhtia, kun menee sillai ihan ok, mutta näkyy että ajatus on kapuloissa vähän. Tähän tosi hyvä treeni apparin kanssa tehtäväksi. pitääkin ensi treeneissä heti jatkaa.

Illalla kotona sitten fiilistelyä ja musiikin kuuntelua, ja syvää pohdintaa ja ajattelua, mikä meni pieleen. lähinnä se oli oma ajatus, miksi annan tuollaisten asioiden vaikuttaa, en mä tokokisoissakaan jää kuuntelemaan edes tuomarin jorinoita liikkeiden välissä, vaan olen todellakin kuplassa, johon juurui ja juuri kuuluu liikkurin käskyt. Miten mulla nyt hajos se kupla, se oli varmaan se puhelu kun keskeytti mun iloisen kävelyn. tosin olihan se kiva että soitetaan että ala tulla. mutta siitä kun läksin juoksemaan ja juoksin radalle jne niin mato oli valmiina. ei enää ilman kyttääjää/ketyä kisoihin.

sunnuntaina sitten lohjalle kisoihin. viimeksi oli tosi kivat kisat siellä ja niin nytkin. kiva uusi halli, vaikkakin hiekkapohjalla. henkilökunta iloista ja avuliasta. sain jopa hyppystartinkin vaihdettua lahjakorttiin kun oli jo nolla hypäriltä alla. kisatkin eteni todella nopeaan. kaikkien säkäluokkien tutustuminen samaan aikaan, joten ei tarvinnut hoppuilla. toka rataantutustuminen alkoi 45min etuajassa, kun tuomari ei ollut kääntänyt kelloaan ja luuli että ollaan jälessä. mutta hienosti sitten kysyi että onko kaikki paikalla ja saatte tutustua niin pitkään kun haluatte, kun ei ole kiirettä. tosi kivaa. eka startti, 10. tuli yksi rima alas ja sain ylösmenokontaktilta vitosen (videolta näkyy kun ottaa kyllä sen, sekä vieressä kisoja seurannut tyyppi sanoi myös että ihan varmasti otti), mutta toisiksi nopein aika koko radalla, nopeampi oli vain koira joka tuli rimat sylissä liitämällä. Tosi hyvää seuraa, ja sain napattua hannalta päänahan voittamalla ajassa heidät :) sekunnilla. pienestä sitä osaa ilonsa napata kun on hauskaa. mulle jopa tyrkyteltiin ruskaa seuraaviin kisoihin, kun hanna ei itse pääse, oi mikä kunnia se olisikaan. tykkään kovasti ruskasta (ja niin muuten Jaykin tykkää, joka kerta olisi sitä liehittelemässä). nyt ohjasin kunnolla ja rauhallisesti. kepit onnistui hyvin. toka rata hyl, oli aika haastava takaa kierron sijaan jay irtosi ansaesteelle, mutta sain jatkettua rataa hyvin. kunnes lopussa olin myöhässä valssissa ja homma levisi, iloinen irtoaminen puomille ja hienosti loppuun vaikka itse jäin hölkkäilemään taakse. ihan mahtava fiilis vaikka hylly tulikin. edellispäivän pettymykset kuitattu.

Sitten kiirellä koirat kotiin ja ojankoon ratamestariksi ton van der laarille. olikin jo mun toinen rata rakennettu, joten mulle jäi vaan numeroiden laitto ja tt opastus, sekä vikan radan rakennus, jonka tosin tuomari rakensi lähestulkoon kokonaan itse. tosi kiva tuomari, todella haastavat radat. kiva päästä tänään ja huomenna koulutukseen hänelle. saa varmaan vähän uusia ajatuksia.

viikonloppu oli siis kiireen lisäksi myös tunteiden osalta vuoristorataa. mietin tuossa että liekö perjantaina lähestyvät hautajaiset jo päässä kun on tunteet niin herkässä koko aika. siis sillai että saattaa ärsyyntyä ihan mistä vaan ja vastaavasti saa iloa milloin mistäkin pikkuasiasta, en mä nyt miksikään jonne aaroniksi ala :) mutta tämähän on vain agilityelämää.

ihan ku oisitte pidempäänkin kisanneet

Tiistaina taas vuorossa agitehiksen treenit. Jannea oli jäänyt vaivamaan edelliskerran treeni, joten samalla radalla jatkettiin nyt, tosin alkuun otettiin samaan pohjaan vähän irtoamis + peruskäännös + takaaleikkaus treeniä. Aivan mahtavaa perustreeniä. Jayn kanssa peruskäännöshommassa ei ollut mitään joten saatiin lisähaastetta ja piti tehdä sama takaaleikkauksella eli kiihdytys neljä suoraa, ja takaaleikkauksella kääntö toiselle suoralle (takana putkiansa). ratapohja tuolla aiemmassa blogissa. Takaaleikkauksissa vähän meinaa valua. ajoitusta vähän hinkattiin. Keskusteltiin myös rimoista, kun selkeästi rytmin muutoksissa ei malta vielä olla huolellinen. Janne tuumas että selkeitä koiran mokia, siinä mielessä että ei ollut mitään ohjausta juuri sillä hetkellä ja olisi pitänyt malttaa hypätä siististi. uusinnalla ei enää tiputtele.

ratapätkään sitten. takaakierroissa ei ollut mitään, meni todella hienosti ja Jannen kommentti olikin illan parasta antia. "teillähän kulkee kuin oisitte kisannut jo vuosia yhdessä, ihan mahtavaa yhteistyötä. Luotan koiraan ja uskallan jättää suorittamaan saksalaisessa ja pakkovalsseissa aivan huikeesti." ja tietty perinteiset "mutta yritäppä vielä aiemmin ja tarkemmin" ;)

Kepeille menokulma oli hiukan eri kuin viimeksi hyppy ennen keppejä oli selkeästi syvemmällä, ja kulman olisi pitänyt olla itsesasiassa helpompi, mutta eipä malttanut jay taipua vaan kiersi ekan kepin takaa. Tämä jäi vaivaamaan kun aikakin loppui ja jäähkälenkillä kävelin ulkokentälle ja tein muovikepeillä saman kulman ja ei mitään ongelmaa, eli onko se ongelma että ei osaa vielä hallissa tummilla puukepeillä tehdä vai mikä. vai onko ongelmaa. Jannen pohdinta oli, että kun vauhti on kasvanut niin taito ei ole vielä tullut perässä, että pientä treeniä vaan tuohon niin hyvä tulee.

Näillä eväillä sitten viikonloppuun. Olin ajatellut tänään käydä vielä vähän keppejä vahvistamassa, mutta kun tulee taivaalta tuota valkoista, niin voipi olla ettei iltapäivällä ole kesärenkailla asiaa minnekään.

eilen sitten tokotehiksessä häiriöt. Kävin lämmittelynä tekemässä piip testin, joka oli agitehisporukalle haasteena heitetty. ihan kivasti meni, kai. en oo koskaan tuollaista tehnyt, mutta nyt kylmiltään 9 minuuttia, ja oisin kyl jaksanut itseasiassa ainakin minuutin juosta, mut kun oli meitä enää kaksi juoksijaa jäljellä niin ajattelin sitten lopettaa. siitä sitten suoraan häiriöihin. Jaylle ruutuunmenossa merkkihäiriötä ja liikkurin käskyt, eipä nähnykkää niitä muita merkkejä. liikkurin käskyillä vähän nyki merkillä. suora palkka ruudussa. sitten luoksetuloon toinen koira häiriöksi tekemään noutoa. eipä häirinnyt. samaa kaukoilla, ja ei osannut s-i vaihtoa vaan meni maihin. selkeästi häiritsi siinä se noutokapula ja ei pystyny istumaan. isoilla avuilla sitten onnistui. Paikkiksia tehtiin myös. poistuttiin ensin taakse ja ulos, no siinäpä Jay kääntyikin mun perään mutkalle, kävin korjaamassa. seuraava toisin päin ja oli tosi hyvä. pitää ottaa lisää tuota taakse menoa. Olipa taas kivat tehikset. molemmat.

Eka nolla kakkosista, jeejee

Viikonloppuna oli sitten luvassa taas agilitykisaa. Ja pitkästä pitkästä aikaa mentiin käymään Hyvinkään hallissa. Ennenhän siellä oli talvella kisoja ihan yhtenään ja tuli rampattua, mutta nytten ojangon ym hallien ansioasta ei tuonne tarvitse usein ajella enää. Heti kärkeen todettava, että onpa matto edelleen aika hitokseen liukas. Toisaalta ei se paljoa meitä hidastanut, mutta on se ikävää katsoa koiransa liukumista radalla, kun ei muualla noin ole käynyt.

10 starttia meni ykkösissä ennen ekaa nollaa, ja katselin meidän kisatuloksia viime viiikolla, ja huomasin, että 10 starttia kakkosissa menty, joten miten ois. Oli kyllä myös aika hyvä tunne kisoista, tosi hyvä fiilis. Oikein odotti että pääsee taas kavereitten kanssa kisaamaan. Oli paljon tuttuja kisoissa. Toisaalta mietin että pitkä päivä luvassa. Sanna oli ykkösissä ja ne alko jo 10 ja oma vika startti klo 18, joten evästä piti pakata ihan huolella mukaan.

Marjo Heino tuomarina, sama jolta tuli vika nolla ykkösistä. Kaikki taivaankappaleet olivat siis oikeassa asennossa. Niin ja treenit viikolla Elinan ja Jaakon kanssa toivat paljon lisää taas. Jayn sinkoili väärille esteille oli jäänyt taakse.

Eka startti hyppäri. video kertookin oleellisen eli NOLLA. ja voittonolla vielä. Liukastui alussa renkaan jälkeen. Valssi lähti vähän myöhään ja kun alkoi kääntyä niin liukas alusta teki tepposet. Sama juttu tuolla takana putkeen mennessä lähtee jalat alta. Silti ihan mahtava fiilis. Tuli ohjaukseen tosi hyvin. Valssi ennen keskimmäistä putkea valuu ja valuu taas ja huomaan olevani ihan väärässä paikkaa. Nyt uskalsin liikkuakin aika hyvin ja luotin että koira tulee ohjauksiin. Olipa hauska kun radan jälkeen tuli yksi ja toinen onnittelemaan ja joku tokaisi, että on se kyllä hieno koira, mä oon teidän blogia jo pidempään seurannut ja tykännyt kovasti. Terkkuja sullekin :)

Toka startti agirata. video. kepeillevienti oli huono ja menee väärään väliin. Just tätä sama treenattiin Elinalla ja jäi vielä läksyksikin. Eli tuosta kulmasta pitää malttaa itse jarruttaa kunnolla ja odottaa että on kunnolla kolmosvälissä ennen liikkeelle lähtöä. muuten meni kyllä rata hyvin. Mietin tosi paljon Jaakon teesejä ennen rataa ja nyt oli ohjaus mun mielestä jo pehmeempää ja katse oikeampaan suuntaan. vitonen radalta. eipä ollut tuplanolla kaukana.

Kolmas startti agirata. video. Jätin lähdössä tosi vinoon ja tuli ohi ekasta hypystä, kun tokana oli vielä pakkovalssi putkeen ja olin kääntyneenä jo siihen. luuli ehkä että pitää kiertää eka tai jotain muuta mystistä. sitten vielä kielto hypyllä, kun ohjaus vähän sinnepäin. Tuossa kohtaa tuli tosi paljon kieltoja. hyppy radasta poispäin oli hankalaa. treenilistalle. 10 tulokseksi.

Ihan mahtava fiilis jäi kisoista. yhtään rimaa ei tullut alas, ja kontaktit onnistuu, yks keppimoka, yks kielto, tai no kieltohan se lähdön ohituskin. mutta varsinaisesti kaksi ratavirhettä koko päivänä. Tosi sulavasti meni radat muuten. Tykkään.

Ensi viikonloppuna sitten oman seuran kisat omassa hallissa ai että on kivaa. agility on niin kivaa! Jay on niin huippu!

Parasta ajateltavaa

Viimeisin viikko on mennyt henkkoht elämän osalta lievästi sanottuna epätodellisissa tunnelmissa yllättävän poismenon vuoksi, joten treenaaminen Jayn kanssa on ollut sitä parasta terapiaa. Jay olisi kyllä terapiakoirana (vai mikä kaverikoira se nyt on) ihan paras mahdollinen. Se on ollut vieressä koko aika häntä heiluen kun on ollut tarvis. Onneksi treenikaveritkaan ei ole alkaneet mitään turhia lässyttelemään vaan ollaan keskitytty treeneihin. Elämän on vain jatkuttava ja siitä on osattava nauttia.

Keskiviikkona taas Elinan treeneihin ja tällä kertaa vähän erilaista. panostettiin rataantutustumiseen ja siihen virtuaaliohjaamiseen, ja saatiin yllättäin koko ryhmä kiitettävän paperit, ekat koko viikolla :) hyvä me. Päästiin me oikeastikin ohjaamaan. ja pääsin kuin pääsinkin omaan tavoitteeseen tai itseasiassa vähän ylikin, kun tavoite oli 16-17, ja pääsin 21 asti. Rata oli tällä kertaa myös poikkeuksellisen tekninen. Piti oikeasti miettiä niitä linjoja miten mennä, jotta saa koiran tulemaan oikeille esteille. Vähän tuli taas käytyä epämukavuusalueella kun radalla harvemmin tulee poispäinkääntöä tehtyä ja sen perään vielä persjättö (no se ny on ihan vakkarikamaa) , yhdistettynä pakkovalssiin ja sylivekkiin. eli ohjausta toisen perään taukoamatta. Jay oli kyllä ihan huikee. ei yhtään väärää estettä. ja sain palautetta että ohjasin nyt todella keskittyneesti ja tarkasti. eli kannattaa panostaa siihen rataantutustumiseen vielä paremmin, niin pysyy koirakin hanskassa. ihan huippufiilis ja paljon läksyjä mm. niisto pituudelle.

Illalla sitten tehistreenit, kerkesi vielä puolen tunnin päikkäritkin kotona ottaa, ihan luksusta. oltiin kahdessa ryhmässä. minä, kati, senni ja kaikki halus tehdä tunnaria. Jayllä nyt vielä vähän maltti hukassa. teki kyllä ensin pari oikein, mutta sitten kun laitettiin kaksi riviä kapuloita, alkoikin taas olla oma hukassa, ja ei malttanut etsiä. lisää treeniä. Kerkesin vielä lopussa ottaa jääviä, ja sain vielä uuden tehisläisemme Paulan liikkuriavuksi, kiitoksia vaan ja tervetuloa jengiin. Teki tosi nätisti ja vaihdot oikein. tosin annoin apuja jonninverran. Seisomisen pysymistä pitää vahvistaa. Merkkiä vielä lopuksi, niin että Paula kuskaili kapuloita. Malttoi mennä hyvin merkille nyt. ei tehty kokonaan.

Torstaina oli luvassa lisää luksusta, kun olimme saaneet yksärin Jaakolta pitkästä aikaa. Teemana oli putket, tosin me ei sinne putkiralliin asti päästy, tosin edellispäivän kanssa samoihin eli 21 asti, ja olin itseasiassa tutustumisessa jo miettinyt että tähän kohtaan asti panostetaan. Oli nimittäin 14-21 niin mielenkiintoinen, että. Kerkesin vielä katsella kun Tuulia treenasi juuri tuota kohtaa nuoren koiransa kanssa, ja sai hyviä pointteja. Alkuun koko radan mitan kiihdytys parilla pikkuputkella ja hyppy välissä. siitä sitten 180 kääntö takas kepeille, eli jarrua. Sitten kiihdytys ja putkijarru ja kääntö hypyn kautta samaan putkeen ja puomille. Tuli satinkutia kun menen liikaa auttamaan koiraaa ja jopa peruuttelin. Rytmittäminen pitää nyt fiksata kuntoon. on liian kulmikasta. Pehmeyttä lisää ohjaukseen, niin ei tartte rynniä. jonnin verran tätä saatiin jo korjattuakin tuossa 14-21 kohdassa. ja kun kerran ehdin hyvin niin pitää sitten käyttää sitä hyväksi. Takaaohjauksesta keskusteltiin paljon, kun tuossa piti TAAS tehdä poispäinkääntö ja perään persjättö (aika jännä muuten, vaik eri kentillä oltiin). Ja taaskaan Jay ei mennyt väärille esteille kertaakaan, vaikka oli kyllä mulla ollut kova yritys sinne työntää omalla liikkeellä, kun taas menen auttelemaan ja hakemaan esteen takaa. Nyt ne pois ja liike kuntoon. niin ja käännän päätä liikaa persjätössä ja se vaikeuttaa myös ohjausta. Tätä tuli sitten jo iltalenkillä treenattua.

Ihan mahtavat kaksi päivää!! Oispa elämä aina näin mahtavaa!

Tämän viikon tehikset

Tällä viikolla molemmat tehistreenit. Tiistaina ensin Jannen agilityt. Teemana oli ensin alkulämmittelypätkällä vähän kääntymistä. kaksi suoraa ja toisessa päässä putki. mentiin alkuun edestakaisin ja valssilla kääntö vastakkaiseen suuntaan. tästä piti saada nopea kääntö ja liikkeelle lähtö aikaiseksi. Jay meinasi alkuun bongata viereistä hyppyä ja piti hakea vielä vähän lähempää hyppyä mukaan. Sitten kun saatiin hyvä käännös päästiin kellottomaan ja lopuksi saatiin kellotettua illan kovin aika. Toisella pätkällä oli teemana takaakierrot. Kokeiluna oli joko pakkovalsilla tai saksalaisella ottaa takaa. samaa pätkää edestakaisin. Sain hyvin esille Jayn estehakuisuuden ja karkailun. Tosi terävästi sai lähteä liikkeelle toiseen suuntaan että sai reaktion aikaiseksi. Nyt pitää vähän aikaa palkkailla taas ohjaukseen tuloista. Takaakiertoja pitää kuulemma vielä ottaa niin että hakee kauempaa jo taakse, ettei tartte saatella liikaa.

tokotehiksessä keskiviikkona sitten Marin koutsaus. josta voipi lukea enempi tuolta

ihan huippuopissa saa olla kyllä. tänään jatketaan paikkistreeniporukalla ja ensi viikolla sitten Turkukeikkaa pukkaa.

Kisaton viikonloppu tulossa, ihan hyvää tekee taas pikkasen vetää happea viime viikonlopun kaahailuratojen jälkeen. jos ny vähän ehtis treenata.

Tavoitteet on tehty toteutettavaksi, hyvästi VOI

Vuosi sitten kun pääsin tehikseen Jayn kanssa, ei oltu vielä kisattu ollenkaan tokossa, eikä itseasiassa ollut vielä kisaikääkään. Oltiin muistaakseni Tehisleirillä Turussa, kun tajusin, että hetkinen koirahan tulee tänään kisaikäiseksi, että josko sitä alkas suunnitella kisaamista. Oikeastihan mä olin jo tehnyt aiemmin syksyllä tavoitteet ja suunnitelmat. Ensin syksyllä alo, keväällä avo ja sitten sm joukkueessa avo, ja syksyllä voi, ja talvella evl. Aikataulussa mennään. Elikkäs nyt oli vuorossa se VOI. Halusin saadan sen vielä ulkokaudelle, koska halliin meno aiheuttaa aina pientä levottomuutta liikkeisiin lisää, kuten myös keväällä ulos siirtyminen, ja se oli havaittavissa viime ke tehiksen kisamaisissa monella koiralla. Tosi vähälle treenille joutui viimeiset viikot jättämään, kun piti kouluttaa ja sitten tuli agitehis jne. Tasan tarkkaan tiesin missä kohtaa liikkeet on vielä kesken ja mistä voi lähteä pisteitä, mutta yrittänyttä ei laiteta, saataisiin ainakin hyvä treenilista. No hyvinhän se meni. Pörsti oli varsin anteliaalla tuulella ja pisteitä herui 295. VOI1 plakkarissa siis huippupistein! ihan mahtava fiilis, tätä ei kukaan meiltä ota pois. Pari vuotta sitten harmitti niin paljon kun Selma alkoi oireilla myös tokotreeneissä ja joutui jättämään kisaamisen ilman sitä voittajan tulosta, mutta mieluummin annan Selman nauttia elämästä, kuin rääkkään sitä paljolla treenillä, sillä paljon meillä ois treenattavaa. Olen nyt kerran kuussa jotain sen kanssa hömpännyt ja voi kun se ois taitava ja motivoitunut. Mutta Jay poika on ihan super. Teki kokeessa juuri sillä tasolla millä on. Iloinen meininki alusta loppuun. Pientä epäpuhtautta tietty joka liikkeessä vielä, mutta niitä hiotaan sitten talven aikana taas kuntoon, projekti jatkuu vielä. Nyt päästään sitten Nyyti-äippää kiusaamaan samoihin kisoihin. Olipa kiva kun Maija oli tullut oikein katsomaan ja tsemppaamaan kisoihin ja sopivasti oli Neo ja Draama hoidossa, joten sisarukset tsemppasi Jaytä ;) Muutenkin oli tosi mukava fiilis, kun kaikki treenikaverit tsemppaili ja kannusti. Oli tosi kiva mennä kehään rentoja ja iloisena.

video kertokoon liikkeistä. en tässä ala sen enempää analysoimaan. omat analyysit ja treenisuunnitelmat on työnalla.

Nyt sitten katseet kohti EVLää ja kisakalenterin päivitys. Ohjattu ja evl ruutu on tosin paremmalla mallilla kun nuo voi liikkeet. eli eiköhän se sitten ole talvella edessä :)

Lauantai jatkui sitten agitehiksen juoksutekniikka treenillä, ja huhuhh kun kävi voimille, oli pää ihan tyhjä tokokisan jäljiltä ja koko päivän kentällä vielä seisoskelin muita kannustamassa ja jännäämässä, niin otti voimille juokseminen. Aivan mahtavaa siis! Ihan tekis mieli ottaa tollai personal trainer vakkari tsemppaajaksi. Nyt on kyllä jalat aika kohmeessa.

Niin oli sitten sunnuntaina agikisoissakin, yritin oikein itteäni lämppäillä kisoissa saaduin ohjein, mutta en vaan saanut itseäni hereille. Kolme starttia ja kaikki HYL. eka rata oli melkein sama kuin ykkösillä, eli suoraan mentiin ja kovaa. Suureksi ylläriksi Jay tuli kakkosena olleen muurin ohi, ja tästä hämmentyneenä meni vähän luotto radalla ja jäin saattelemaan joka esteelle joka kostautui sitten loppupäässä kun jay pääsi karkaamaan maaliin tiukassa kurvassa. Toka radalla tuli sitten jo lähdön ohi ja karkasi kepeille. Jay oli muutenkin taas ihan suu vaahdossa menossa radalle ja todella kierroksilla, tajusin vasta kotona, että sehän näki agiesteet nyt eka kerran sitten edellisviikonlopun leirin. ehkä kannattas välissä tehdä jotain pientä edes, mutta kun ei vaan ehdi. Onneksi kalenteri on nyt vähän tyhjempi jatkossa. Vika rata meni puoleen väliin asti jo ihan hyvin, kunnes karkasi selän takaa melkein 10m päähän aalle. Muuten meni ihan ok. Videolle sain vain eka hyppärin, kun oli niin vaivaa ihmisille kuvata, niin en viitsinyt sitten pyytää enää uudestaan.

Otin sitten Jayn mukaan vielä ojankoon kun menin vetämään agitehis koulutuksen. ja olipa hyvä että otin. Jay oli ihan oma taitava itsensä, eikä sinkoillut joka suuntaan. Ens kerralla siis vähän treeniä alle ennen kisoja, eikä tokokisoja samaan viikonloppuun, eikä juoksutreenejä alle. Tietääpähän rajansa.