blogipäivitys kuvin kerrottuna.

oli kamera mukana Ojangossa, niin tuli napsittua muutama otos. Päätelkää noista nyt sitten mitä tuli tehtyä:

katsekontatki

seuruuta

loiks

ja loiks. on se vaan kivaa loikkia

tosi kiva seuruu

ruutuunmeno

suorapalkka

no mä täs oottelen, et se tulee leikkiin mukaa ruutuun

paikkamakuuilme

on vakavaa

tosi vakavaa, vaikka toi yks räpsii tos vieres kuvia

jos mä oikein tuijotan tota palloo, ni ihan varmasti joku heittää sen mulle kohta

ja lisää PA harkkaa

Jay opetteli pujottelee jalkojen välistä

mitäs tehtäs sitten?

pallolla voi leikkiä vaikka itsekin välillä

tää on muuten mun lelu

luoksetulon jättöilme

mekin ollaan matkalla tonne.

kädet nyrkissä, on se vakavaa

jee, putkeen

lisää

ja uudestaan

dumbo

takaakierto

päivät ne liitää kuin varpusparvi

Kauheaa hulinaa on tämä elämä. Herää, mene töihin, tule kotiin, treenaamaan, kokoukseen, kouluttamaan, nukkumaan tai jotain tuon suuntaista. Voittas nyt lotossa ees (pitäs varmaan tehdäkin se voittaakseen), että vois yhtälöstä poistaa sen työkohdan. Juuri tuossa töissä pohdin työkaverin kanssa, kun hän tekee 4 päiväistä työviikkoa ja on siis osittaisella hoitovapaalla, että miksei tuollaista saisi koiraihmisillekin. Mä olisin mielellään yhden päivän viikosta ylimääräistä koirien kanssa. Pitäs varmaan alkaa joskus kouluttamaan tai jotain että pystyis tuon yhden päivän viikossa korvaamaan sillä. No tuskin kumminkaan.

Mitähän me on treenattu sitten. Selma ei oo kyl taas tehny juuri mitään. Ojangossa teki seuruuta tosi kivasti kaikilla temmoilla käännökset ja askeleetkin sujui kohtuu hyvin. Ruutu löytyi taas vähän paremmin, meni taas jopa täydestä matkasta perille asti ilman kesken matkan vahvistamista. Tunnari on nyt yksi varmimmista liikkeistä. Luoksarin ennakointia olen yrittänyt pentuluoksareilla saada pois, läpijuoksuja myös tolpan kiertoihin. Istuminen sujuu aika kivasti. Kaukoissa tuli joku jumitus maahan, pitänee vahvistaa ylösnousuja.

Keskiviikkona ojangossa putkeen lähetyksiä, siivekkeillä jotain ohjauksia, sellaista pientä kivaa.Vähän seuruuta, kun oli kivasti sukulaisia häiriköimässä, kun Liina teki kontakteja yms. Aika hyvin keskittyy vaikka vieressä samalla kentällä tehdään agia.

Jay teki torstaina kotona pihassa jotain kivaa pientä. piti olla vähän niinku treenivapaa, mut kun piha on sula ja kuiva, niin pitäähän sitä vähän kokeilla. Siivekkeiden kiertoa. Kaukoja.

Perjantaina oli sitten treenivapaa täysin. Lauantaina aamusta siivekkeiden kiertoa omassa pihassa, eri ohjauksilla. Tunnariakin otin, kun on tuo vieras kasa maatumassa pihalla. Toi suoraan oman, ei tuossa ole mitään ongelmaa Jayllä, se vaan osaa sen oman ottaa, ei kiinnosta ne väärät tippaakaan, kyl se ne haistelee mut oman ottaa heti kun löytyy, luonnonlahjakkuus. Menee hyvä jälkikoira hukkaan :)

Nyt pitäs alottaa Hupsin kanssa keppikuuri, jos nyt joskus tokoiltaan saisi sen lainaksi. Ostin kotipihaan irtokepit ja ajatuksena opettaa niillä kesän aikana kepit kuntoon, jos meidät joskus nähtäs vaikka agikisoissakin, vaikkakin toko on nyt sen lajina. Loistavaa palvelua muuten Janitalta, kun ostin kepit, ja mietin että mites saan ne kotiin Turusta, viestiteltiin sitten asiasta Janitan kanssa, ja mainitsin sivulauseessa, että harmi kun Sanna ois tulossa Lentsulle, muttei osaa sieltä purinalle ajella hakemaan, niin viiden minuutin päästä tuli Janitalta viesti, että just kun oli mun viestin saanu ni oli lentsun kohdilla ajelemassa, niin jätti ne sinne sitten, ja illalla mulla oli sitten kepit kotona Helsingissä. Kyllä Turku toimii! Olen alkanut puolivakavasti harkitsemaan, josko pitäisi etsiä sieltä töitä ja muuttaa sinne, kun siellä me treenataan koko ajan kumminkin. Lentsukin vakuutteli, että töitä kyllä löytyy sieltäpäin mullekin vaikka kuin. Ei ole Helsinki siis ainoa paikka jossa lastensuojelutyöt ei tekemällä lopu.

Tehikset kävi Riitalla

Käytiin Neon ja Draaman kera Sipoossa Riitalla treenailemassa. Olipa kiva nähdä pitkästä aikaa sisaruksia. Kokoero on nyt tasoittunut selvästi, eikä N ollut enää niin jätti-iso verrattuna Jayhin, tosin D oli ehkä jopa kookkaampi Jaytä, tai ihan samankokoinen. Vaikea ottaa selkoa kun meneevät niin kovaa.

Jay aloitti, ensin katsottiin seuruun tilanne. Oikeen hyvältä näyttää, hyvä asenne (no daa), vähän kropan hallinta ajoittain hakusessa. Kun oltiin tehty pari kertaa alkoi selkeästi paranemaan. Oltiin muuten eka kertaa kunnon sateessa treenaamassa, niin välillä piti vähän ravistella enimpiä vesiä turkista, muttei keli varsinaisesti letkauttanut suuntaan tai toiseen. Ehkä hiukan näkyi, että S ollut kotona tekemässä töitä ja koirat olleet enempi hereillä ja riekkuneet, ei siis ollut ihan kauhee. Seuruussa nyt vielä tekniikkatreeniä, vastapäivää, käännöksiä. Tulee tosi hyvä seuruu tosta vielä. Riitta tykkäs.

Tokana ruutua. lelulle kaukaa, teki kaarroksen kohti mun reppua kentän laidalla kunnes hoksasi että pitikin mennä ruutuun, taitava. Tokalla parempi. Sitten alustalle, oli superhyvä. sitten lähempää tyhjään ruutuun ja sekin tosi hyvä. Samalla teemalla jatketaan, eli lelu, alusta, tyhjä, ja lopuksi lelulle. matkaa saa olla. Tosi hyvä asenne, vaikka mun mielestä meni vähän rauhallisemmin kun yleensä, mutta ehkä ne sateenvarjot ja sade ym pikkasen hidasti.

Tunnaria. oman piilotus puskaan. Nenä toimi hyvin löysi nopeesti, odotti tosi nätisti kun kävin viemässä piiloon, lähti hyvällä asenteella, ei tartte olla yhtään korkeemmalla. Tokalla ei heti löytäny kävi tarkistaa vieraan kasan matkalta ja sitten puskasta oma. Sitten Riitta halusi testailla. Oma 10 sentin päähän kasasta ja ruohoa päälle. Ja Jay meni ja löysi senkin, haisteli tosi tarkkaavaisena ja määrätietoisena. Riitta oli ihan ällistynyt, superpentu.

Loppuun vielä yksi liikkeestä S, näytti hyvältä, kannattaa vahvistaa vielä suorapalkalla ja välillä kokeilla tilannetta.

Sisarukset teki samat, paitsi lopussa luoksarit. Näyttivät nekin yhtä päteviltä. Draamalla riitti virtaa kuin pienessä kylässä, mahtava pentu. Lopuksi vielä käytiin lenkillä höpöttelemässä, oli kivaa. Näitä pitää saada lisää, ja sovittiinkin että kesäksi otetaan taas pari settiä.

Kevät ja ulkotreenit on aika jee

Onpa kiva kun pääsee nyt ulos treenailee aina kun haluaa. ei tosiaan tartte kyttäillä kellosta hallin aikataulujen kanssa. Pe käytiin ojangossa. Treenailin ensin Selman kanssa VOI -jutskia läpi. Selma on oppinut tunnarin ihan itsekseen, onpa kiva kun ei tarttenu taistella sen asian suhteen sen enempää. Kotona tein keväällä muutaman kerran laudalla, ja nyt ojangossa jo yhteensä 6 onnistunutta (ja pari liikkuroituna) eikä yhtään epäonnistunutta, joo ei oo määrä vielä häävi, mutta onnistumisprosentti 100, kertoo jotain. Käyttää tosi hyvin nenää ja käy haistamassa väärät, mutta päätyy aina oikeaan, eli kai se jotain osaa. Jayn kanssa naksuttelin merkille menoja, oli aika jee, naksuttelin myös kontaktia. joku oli jättänyt puomin ylösmenon maata vasten, joten siinä sitten tarjoamista, ja läpi menemistä. Haaveina olis opettaa sekä juoksu, että pysäytys. Ruutua tein myös molempien kanssa. Jaylle ensin taas lelu ruutuu, sitten alusta, alusta ja lelu. vahvistellaan nyt sitten vielä. Muutaman kerran putkeenkin mentiin välillä. Onpa hauska tehdä tokoa ja agia samalla kertaa sekaisin. koiralla ainaskin kivaa.

Lauantaina oli talkoopäivä, joten Jay pääsi juoksentelemaan kentille talkoolaisten iloksi. Kaikki kovasti ihastelivat luonnetta ja avoimuutta. Iltapäivällä sitten pienet treenit vielä päälle. Nyt en kyllä muista kunnolla enää mitä tuli tehtyä. Seuruuta aineskin ja jäävistä seisominen, osaa jo käskystä pysähtyä, vahvistellaan suorapalkalla. Seuruussa nami on kivempi ku lelu edelleen.

Sunnuntaina aamupäivä meni sagin vuosikokouksessa, ja iltapäivästä sitten ojankoon. Ruutua, seuruuta, mah, ja tauolle. Muut koirat teki välissä jotain. Selma taas VOI jutskia. Ruutu edelleen nihkeä. Jay pääsi sitten agikentälle, putkeen hetsausta, putki-hyppy yhdistelmää, kepeille sisäänmenoa (eli ykköskakkosvälit vain, ja oli muuten todella pätevä tässä), kontaktilla päiväruuan jämät. Ei hitto, kun tuo otus on agissakin niin pätevä. Narulelu oli tänään pop, paljon kivempi kun sininen pallo.

Treenien päätteeksi käytiin metsälenkillä. voi kun koirat nautti, ja isot päätti heittä talviturkit ojassa (pääsivät kotona sitten pesulle kaikki) ja loppumatkasta sitten tuli ojangon kulmilla uros kelpie rähjäämään. Pitihän tämäkin sitten sattua. Ensimmäinen koira joka pääsee rähisemään oli sitten sama kuin mikä hupsillakin, ei siis sama koira mutta sama rotu. Tykkään kelpiestä rotuna ja kavereilla on onneksi paljon terapiakelpieitä tarjolla, mutta mikä noissa muutamassa yksilössä on että pitää hyökkäillä. Hupsin päälle käynyt jo kolme kelpietä reilun vuoden sisällä. Nyttenkin käveltiin matkan päässä kaikki remmissä, ja tosi nätisti vielä menivät, niin tämä omistaja sitten päättää pitää koiransa vapaana istumassa parkkipaikalla ja koira siitä sitten hyökkää meidän isoon laumaan. Kyllä sai muuten omistaja kuulla kunniansa, ja hyvä jos uskaltaa enää nenäänsä näyttää ojangossa. Kuulin sitten kaverilta vielä illalla, että juuri sama koira käynyt hänenkin koiran kimppuun viime vuonna, silloin tullut auton ikkunasta kentälle ja koiran päälle. Pitäs ees hihnassa jos on rähinä herkkä. Kyllähän Hupsikin provosoituu helposti, mutta siksi se onkin sitten hihnassa sellaisissa paikoissa. Ja tuo koira kyllä tuli ihan ilman ennakovaroitusta päälle. Säikähti onneks kun karjaisin sen verta kovaa, että ei varmaan mun lähelle enää tule. Jay onneksi ei tainnut välittää asiasta yhtään mitään, samalla tapaa häntä pystyssä jatko matkaansa. Sara raukka säikähti taas kerran. Sillä on elämänsä aikana jo ihan liian monta rähjäävää ihmistä ja koiraa tullut vastaan. Se kun pääsi jo pienenä pentuna säikähtämään Malmilla puskasta hyökänneitä paikallisia juoppoja, jotka saivat nekin kuulla kunniansa kun avauduin. Mulla kun palaa käämit heti jos koiriin kohdistuu jotain väärää. Mulle saavat tulla kyllä rähjäämään, mutta ei mun koirille.

Jalat menee maahan

Eilen se sen keksi, eli meil on nyt Mah, eli läpsy. vähän omintakeisesti opetin, ensin kaukoissa, sitten sivulla, sitten seisaaltaan pyöräytin ympäri ja mah. ja se oli siinä. Vähän pitää muistutella vielä, mutta kokeilin liikkessä sivultakin ja toimi. loistavaa, hitto että on älykäs koira, osaa yleistää asioita noin hyvin jo. ja maahan on myös olemassa S-M vaihtoon, se mennään taaksepäin.

Eilen myös ojangossa, liikkestä S ja seuruuta. Seuruuta ennen muutama pallon heitto ja kiitos, ja suoraan seuruuseen ja alkoi puskea jalkaa. muutama toisto ja paikka oli tosi hyvä. Toimii lelulla paremmassa vireessa kuin namilla, mutta tämä olikin jo tiedossa. Seisomista, ensin suorapalkka, sitten palkka oikeelta puolen ja pelkkä suullinen, ja sehän toimii, ihan super seiso, tän jälkeen suorapalkka. Pehmeä narupallo oli hyvä. Ja palauttaa vielä pallonkin mulle ja nätisti kiitos. Ei vitsi mä olin eilisen jälkeen ihan jossain leijumassa taas. Vähän agiesteitäkin, kun oli joku levitellyt kolme hyppyä valmiiksi. Jotain ohjauksia ja irtoamista hypylle, muutama toisto. Oppii tokalla jo, että mistä se palkka lentää. Sain vielä apupalkkaajankin kun sukulaiskoiran omistaja Nina oli tulossa treenailee, ja tarjoutui avuksi. Pallo lentää ja koira irtoo, tämä hyvä.

Aamulla muutama mah ja käännöksiä O, oli tosi hyvät. muista tehdä pentutreeninä joka kerta tätä, ennenkuin on selkärangassa.

Malmilla käytiin treenaa

Eipä ole keretty paljoa muuta tehdäkään, kuin käydä tuolla Malmin kentällä treenaamassa. Oli kiva kun pääsi hiekkakentälle treenailee ulos. Uudenpaikan treeni Jaylle. Tai kävihän se rokotuksen jälkeen siinä katsomassa kun hups treenaa joku aika sitten. Maanantai iltana kotona vähän mah ja askelia. Takapää toimii tosi hienosti. Osti ehkä mah, ja tarjoaa nyt sitten joka pa sitä, jos jää yhtään pidemmäksi ihmettelee. hauska pentu, aina kun jotain treenaat ni se tarjoo sitä ensin, sitten sitä mitä edellisellä kerralla jne. Aamulla kotona taas perus seuruun aloituksia, käännöksiä, takapäätä,  ja mah. Vielä vähän lunta pihalla.

Illalla sitten tuonne Malmille. kaks settiä, ensin seuruuta. Tein kokonaisuuden ja oli aika kiva, ei ota häiriötä, paitsi kun sanna rakensi ruutua ni meinas lähteä muttei lähtenyt. Mun pitää nyt oikeesti nostaa se oma pää ylös. ois ollu hyvä video, mut ku joku idari tuijottaa maata, ni eihän tollaista kehtaa julkisesti esitellä, tosi noloo. Jay vähän loikki seuruussa. Seuraavaksi ruutu. Ensin lelu, sitten uusi alusta (löysin ojangosta lumen alta jonkun vanhan hiirimaton puolikkaan) osti heti sen, täydeltä matkalta kivalla vauhdilla, toistolla sanna heitti palkan (vois tietty heittää sinne ruutuun asti eikä parin metriä sivuun), ja vielä suoraan lelulle ruutuun, kaikki täydellä matkalla. Ruutu on jo aika hyvässä vaiheessa. stoppaa hyvin ja kääntyy kohti kun lelu lentää. Sitten taisin ottaa pentuluoksetulon oli hyvä. Yksi nouto, meinas jäädä leikittelee kapulalla. tuli hyvin, mutta vaihto leluun huono.

Toka setti, noudon palautusta pitkällä matkalla pari toistoo, juoksin karkuun, aika kiva, alkaa jo vaihtaa kapulan. Jaystä saattaa tulla noutohullu. tykkää kovasti. Ihan kiva kun selman kanssa tapeltiin puol vuotta että suostus hakee ees puukapulan (tosin nyt tuo jo metskunki kivasti). Otin vielä vähän käännöksiä, oli ok. Sitten kokeilin huvikseen I-M välimatkalla. 5m no problem. pysyy. ensin kyl tuli metrin eteen, mut sanoin oijoi, ni tokalla ei tullukaan enää, fiksu poika. hyvällä tekniikalla. lähempää vielä M-I, siinä tosi hyvä tekniikka, yksivaiheinen. Mietittiin viel et miten lähtis tekee stoppei ja jääviä, mutta ehkä nyt odotellaan et on kaikki hampaat vaihtunu ni pääsee lelulla kunnolla tekee. onhan tässä aikaa vielä puoli vuotta ne opettaa....

Illalla kotona vielä kokeilin askelia oikeelle, ja tulee ihan sikahyvin sivuaskelilla. takapää on olemassa siis. vielä taaksepäin sivulta, niin on askeleetkin hyvällä alulla. tekee kaikin kauheen innokkaasti, joka on lähtökohtana koko hommaan.

Agilityakin tehtiin jossain välissä

Loppuviikko meni taas aika hulinalla. ja kaiken lisäksi vielä tulin kipeeksi kunnolla ke iltana, ja hallituksen kokouskin meni ihan nuokkuessa, mutta Jay edusti senkin edestä. Pääsi taas leikkimään Pojun kanssa, ja huh sit ravia mitä ne taas meni. Pyrtsi Safirkin oli paikalla leikkimässä. Tosi kiva kun meillä on noin kivoja koirakavereita, ja Jay on saanut vaan hyviä kokemuksia muista koirista. Lenkillähän me ei muita moikkailla.
Lenkkireissut menee muuten tosi hienosti, aamuisin Selman kanssa on aivan mahtavia. Isolla laumalla lenkkeillessä vähän villiintyy ja alkaa paimentamaan.

Torstai iltana tokojaoksen kokous, joten vähän tylsää taas, käytiin "vaan" metsässä juoksemassa. Aamuisin olen nyt ottanut seuruun vasenta ja tk vasemman kautta, takapää on selvästi alkanut löytyä. Tuo peruuttaminen vaikuttaa ihan selvästi siihen. Ja sitähän Jay nyt tykkää tarjota jokapaikassa. Aina kun jämähdän seisomaan tarjoaa peruuttamista ja sitten PA.

Maahanmenot on kans ollu työnalla. Haluisin sitä läpsyä treeniä, mutta ei nyt vaan lähde sujumaan, vielä.

Pe päästiin sit käymään hallilla, ja ensin treenasin Myyn kanssa agit, niin Jay sai mekkaloida Jessican sylihoidossa. Lopuksi sitten Jay pääsi tekemään esteelle irtoomista, leikkauksia eri kulmista, saksalaista, jaakotusta, perusvalsseja. Lukee jo tosi hyvin. Irtoamista pitää vielä vahvistaa lisää, tietyissä rajoissa. Lopuksi "jäähdyttelynä" pienet seuruut ja käännökset. Toimi kivasti hallissakin.

Lauantaina olin kisoissa ratamestarina, ja Sanna toi sitten Jayn hengailemaan pariksi tunniksi. Tauolla vähän tokoa, kontaktin tarjoomista hälinässä, seuruuta, käännöksiä, luoksetuloa. Sanna katseli kateellisena Jayn keskittymistä, kun toista ei kiinnosta mikään muu kuin minä. Tuijottaa vaan palvovasti, et mitäs sit tehtäs. :)
Ilalla metsälenkit taas. Jaylle oli leikkiseuraakin kisoissa kun Safir oli myös katselemassa ja siellä oli jotain toisiakin bortsupentuja.

Sunnuntaina kisaamassa eka kertaa Myyn kanssa. Ai hitto, että onkin kiva kisakoira, vauhtia piisaa vaikka muille jakaa. Tuloksia ei tullut vielä (ekalta 15 ja toka HYL) mutta ajat olis ihan huikeita, jos nolla tulis ni se olis voittosellainen. Mummo pesee lattiaa nuoremmilla koirilla. Mahtava koira. Tuli kovat himot päästä kisaamaan lisää, mutta kalenteri tahtos olla eri mieltä. Jay pääsi taas hengailemaan kisoihin, ja moikkaamaan vähän sukulaisiakin. ja vähän leikkimään collie Inkan kanssa.

Tänään aamulla aloitin maahanmeno treenit. Kokeilin että mites tekis jos vaan itse istun sohvanreunalle ja kaukotekniikalla vähän hetsaan, ja alkoikin sitten itse tarjoamaan sitä läpsyä. tosi kiva. nyt sitten tarjoo peruuttamista ja läpsyä. osaa myös hienosti peruutta ja siitä maahan S-M pelkällä suullisella. pätevä.

pitäs keksiä lisää aamuruoka treenejä, ennenkuin piha kuivuu ja pääsee tekee isoja liikkeitä.

Naksuteltu on

Otin sitten tuosta naksuttelusta itselleni haasteen. Nyt on taaksepäin menoa naksuteltu muutaman otteeseen, ja näyttää jo aika kivalta. Olkkarin maton verran menee parhaimmillaan. Välillä tahtoo vaan tulla sellai taaksepäin pyöriminen, mut ei se haittaa. Naksuttelin myös merkkin kiertoa ja stoppia. En vaan keksi miten saisin hyvän stopin naksulla. Ehkä menen siinä perinteisempään ja palkkaan heitolla. Naksuttelin eilen myös kontaktia laatikolla. Eli ostin joskus sellasen lasten matalan lelulaatikon ikeasta, ja ajattelin sillä opettaa kontaktit Jaylle. Aika kivasti menee. Tosin haluaisi mieluusti tarjota etujalkoja siihen kun on vatia joskus pyöritty ympäri. Mietin myös että jos alkas naksutella perusasentojen oikeasta paikasta, saa nähdä tuleeko tehtyä. Tänään aamulla tehtiin peruutusta ilman naksua. Pitänee liittää joku sana siihen. Seuruuta tein ja käännöksiä. KV oli huono, Jay jatkoi suoraan eteenpäin kun mä käännyin V, hassu. Pari toistoa namittamalla, ja alkoi kääntää takapäätä mukana, mahtavaa. TK on kotona ihan kymppi, häiriössä jää vähän jumiin vielä. Kaukoja otin eilen illalla vähän taas, ja SM on ihan super nyt kun on peruuteltu, tekee tosi hyvin takapäällä alas. Hop on sellai semiHop enää, täyttää mun kriteerin. Paikkamakuussa pystyy kävelee jo taakse ilman lonkan kääntöä, tosi hyvä.

Hampaat tippuu edelleen, ja katsotaan milloin voi alkaa leikkiä taas kunnolla. Vaakassa käytiin eileen ja Jayn kohdalla näytti 10,5kg eli aika sutjakassa kunnossa on, säkä on ehkä pikkasen yli Selman, joka on selkeä medi jotain 41 paikkeilla.

Selman kanssa tuli kanssa illalla treenattua vähän VOI liikkeitä, tunnari, kaukot, metsku, istuminen. kaikki tosi jees vaiheessa. pääasia oli se että pystyi treenaamaan.

Hampaat tippuu leikkiessä

Viikonloppupuuhia pitäs muistella. Pe käytiin Ojangossa. Kerkesin tekemään ennen Sannan häiriöryhmää Jayn kanssa ihan huippukivat agitreenit. Vartissa ehtii vaikka mihin. Laitoin putken ja yhden hyppyesteen, ja siinäpä meidän "rata" olikin. Hypyllä takakiertoja, lähetyksiä, pakkovalssia, jaakotusta, valssia. Ympärillä häiriöryhmäläiset tyhjensivät kenttää samaan aikaan, ja Jay ei edes nähnyt niitä. Huippukeskittyjä. Putkeen muutamia lähetyksiä, jossain kohtaa joku ryhmäläinen oli jo putkeakin viemässä kesken pois, ja tämäkään ei häirinnyt. Toivotaan nyt että osaan pitää keskittymisen ja asenteen tollasena. Loppuun vielä pienet tokot, mahtui siis kahdet treenit tohon varttiin aivan hyvin. Leikkiä, seuruuta, leikkiä, luoksetulo (alomatka) , leikkiä. Lopuksi vielä pentuluoksetulo häiriöesineiden läpi. mahtavaa.

Lauantaina olin liikkuroimassa HOT:n koulutuksessa. Olipa mukava saada kuunnella Christan oppeja samalla koko päivä, kiitos tästä Oilille, kun kutsui minut kylään. Siellä oli Jayn sukulainenkin Liv treenaamassa, harmi kun ei ehtinyt jutustella, kun Ninan piti kiirehtiä joka välissä päivystyshommiin. Mutta aika kivalta näytti tekeminen heilläkin. Lauantai oli siis Jaylle tosi tylsä päivä, kun jätin kotiin. Onneksi en ottanutkaan mukaan, kun korkeavire oli ihan jääkylmä. Ulkona piti käydä lämmittelee välillä. Kiva kun vielä itse osin kipeänä, ja nyttemmin lähes äänensä menettäneenä.

Sunnuntaina aamusta Hyvinkäälle uimaan, Jay pääsi hengailemaan mukaan, en vielä viitsinyt altaaseen ottaa, kun on aika honkkeli noiden jalkojensa kanssa. Oli kyllä pariin otteeseen kovaa vauhtia menossa altaaseen pallon perässä. Muilla koirilla oli kyllä kivaa. Oli aika rauhallinen iltapäivä kotona tuon reissun jälkeen. Iltasella sitten hskh:n pentujen leikkikouluun, jossa oli aiheena naksuttelu ja temput. Itse olen aika käsi vielä tuon naksuttelun kanssa, periaatteet kyllä tiedän ja osaan, mutta jotenkin se ajottaminen ja kriteerit on mulle hakusessa. En osaa siepata niitä pieniä liikahduksia, vaan aina vaadin isompaa liikettä. Peruuttamista otettiin ensin, sitten etujalkoja laudalle (ja tästä sivuaskeleita), oikealle ja vasemmalla käännöksiä seuruussa. Toinen puolisko tunnista oli tolpan tai kepin kiertoa, tätä olen tehnyt avuilla paljonkin, mutta nyt ois pitänyt saada koira tarjoamaan itse pituusesteen kiertämistä ympäri. oli vähän vaikeaa ehkä. ja kun ei ollut edes sitä naksutinta, kun oli eka puoliskon aikana lainassa. Kokeilin lopuksi vielä omalla tekniikallani ja kierrettiin aika vauhdikkaasti niitä kahtakin tolppaa. Ja mun ajatukseen ei sopinut, että tolppa pitää kiertoo mahd tiukasti, koska ei siivekettäkään maksikoiran kuulu kiertää siivekettä nuollen. ehkä mä en vaa tajunnut. varsinkaan kun olo oli tosi kuumeinen ja kipeä. Saatiin kyllä muutama tosi hyvä käy siihen tehtyä.

Sunnuntaina huomasin myös, että Jayllä on kaks etuhammasta tippunut päivän aikana, eli nyt jää leikittämiset vähemmälle sitten joksikin aikaa. Namipalkalla mennään. Piti illalla ottaa peruuttamista vielä kotona, ja homma sujui jo paremmin. ja tänä aamuna otettiin jo useampi askel taakse pienellä avulla. Jay vaan meina tarjota siinäkin ensin takaperin pyörähtämistä, tai jalkojen väliin pyörähtämistä, hassu koira. Mutta pääasia että sain sen taas tarjoilemaan asioita. Ehkä nyt sitten pari viikkoa leikitään asioiden tarjoamista ja kaivetaan vati ym esille, kun unohtunut taas niitä tehdä.

sust on tulluu pallohullu...

Tai jotain tuontyyppistä vois laulella. Jay tykkää tällä hetkellä siis eniten narupallosta. Sen mielestä on tosi siistiä juosta sen perään ja tuoda se sit mulle. No mikäs siinä sitten. Pitää taas muistaa että ei saa juoksuttaa liikaa, ja ei saa tehdä oikeesti pallohullua siitä. Ei oo kiva jos tuliskin joku maaninen pallon perässä juoksia. Ei kyllä yhtään kyttää sitä palloa vaan iloisesti leikkii ja vetää narun päästä. Narulelut ym on edelleen myös tosi kivoja mut kun ne ei pompi karkuun tmv.

Käytiin eilen Ojangossa lenkillä schapejen ja jayn kanssa, kun S oli hupsin kaa tehistreeneissä. Hauska yhteensattuma kun mamma nyyti jolkotteli pellolla ja nähtiin sitten Maijan kanssa parkkiksella. Pitäs päästä joku päivä porukalla treenailemaan. Ulkokentillä oli käynyt aura-auto ja kentällä pilkotti jo mukavasti hiekkaa, joten mikäs siinä sitten, jayn kanssa heti leikkimään hiekkakentälle. Eipä tuo herättänyt mitään ihmetystä. Vähän leikittämistä ja siitä seuruuta pallopalkalla, vähän seisomista ja pa pallolla, toimii kaikki. Nyt on sitten ulkokenttä treenit korkattu ihan oikeesti. Oli kyllä vähän rapainen jalkaeläin tuon treenin jälkeen, mutta loppujäähdyttelyt lumihangessa putsasi kivasti. Kiva kun pääsee kohta oikeesti treenaaman ulkona ja ei tartte kyttäillä millon pääsis halliin ja millekä kentälle jne. Ulkokentillä riittää tilaa kaikille, ja mikä parasta ei tartte roudailla esteitä suuntaan tai toiseen. Olispa kiva jos hallissa olis yks kenttä vain tokolle yms ja loput neljä agille. Itse molempien lajien harrastaja arvoistaisin suuresti kun ei tartteis joko tyhjentää tai täyttää kenttää esteistä.

Maahanmenoa treenailtu joka ruualla, ja musta tuntuu että J tekee tällä hetkellä jalkoihinsa ja kroppaansa nähden juuri niin nopeesti kun pystyy, eli turha vaatiakkaan sellasta kunnon läpsyä vielä. Istumasta tulee jo kiva läpsy, mutta siinä ei tartte sitä takapäätä hilata enää mukana, se kun tuntuu ehkä olevan se vaikein elementti.

Tehosterokotuksillakin käyty ja vaaka näytti 9,4kg, eli aika rääpäle tuo on noine jalkoineen. Katselin tosin tuossa juuri lenkillä että nyt näyttäs vähän myös selkä pidentyneen, eli vähän eri tahtiin mennään. Niin ja eilen tosiaan tuli se 16vkoa täyteen, ja naureskelin että nyt sitten loppui sosiaalistaminen. hah, ei vaan, käynyt todella hyvä tuuri, että on tähän mennessä saatu vain positiivisia kokemuksia muista koirista yms. Jay onkin ehkä sen ansiosta todella sosiaalinen ja reipas kaikkea kohtaan. Tosin kyllä se oli jo sitä ennen meille tuloaankin. Nyt vain jatketaan samalla mallilla.

Hallilla vapaatreenailemassa

Maanantai aamuna nukuttiin pitkään (no peräti klo 8 asti) ja suunnattiin vasta kympiksi hallille. Oli yllättävän hiljaista hallilla vaikka pyhäpäivä. Tein agisetin Artun kanssa, ja todettiin että pienellä treenillä ja itseluottamuksen kohotuksella on ulkokauden alkuun kisavalmis taas. Onpas kiva päästä juoksemaan Artun kanssa. Jay pääsi agikentälle tekemään ensin mustaa putkea suorana, sitten mutkalla, ja kun Päivi oli apupalkkaajana, pääsi kivasti tekemään irtoamisia. Otin vielä irtoamista hypylle. Eri suuntia, takaaleikkausta, vinosti kaksi hyppyä. Alkoi irtoamaan tosi hyvin muutamalla toistolla, näitä ehdottomasti lisää. Vähän kontaktipohdintaa tehtiin. Ottaisko alustalle, nokkasuna vai olisko hullu ja tekis juoksukontaktit. Tosi hyvin fokusoi alustalle, joten ehkä nyt alkuun mennään sillä. Tekis mieli kyllä Trkmanin tekniikkaa kokeilla, jos sais alasmenon kotipihalle.

Selman kanssa superkivat tokot, oli taas elämänsä parasta seuruuta. Hyvä että Selmakin taas pystyy treenaamaan.

Jay teki vielä tauon jälkeen tokosetin. Siivekkeen kiertoa, maahanmenoa läpsyllä, uutena hyppynoutoa (yksi lauta ja vähän toistoja) lelulla. Loppuun vielä ruutua alusta, lelu, lelu, alusta läheltä. toimii kivasti. Seuruuta tarjoaa koko ajan ja on aika kiva. Katselin peilin edesssä niin pitää tosi hyvin.

Illalla kotona vielä maahanmenoa. ehkä se siitä pikkuhiljaa tulee. Kaukojen I-S vaihtoon uutta tekniikkaa, hop on aika vahvana jo ennestään, mut ehkä siitä tulee joku välimalli.